Perustelut:
Monissa Metsästyslain 8 §:n (ns. vapaa metsästysoikeus)
mukaisissa pohjoisen riistanhoitoyhdistyksissä on tehty päätös
kiintiöiden asettamisesta kanalintujen metsästyksessä.
Koillismaalla otettiin suosituspohjainen kiintiö käyttöön tänä
syksynä.
Asian ajankohtaisuuden vuoksi päätettiin yhdessä Oulun
riistanhoitopiirin kanssa tehdä kyselytutkimus siitä, miten asiaan
suhtaudutaan metsästäjien keskuudessa. Tutkimuksella pyrittiin saamaan
tarkempaa tietoa:
1. Miten ns. vapaan metsästysoikeuden alueen (ML 8 §)
metsästäjät suhtautuvat omiin paikallisiin metsästyksen
rajoituksiin
2. Miten alueella pyydetään pienriistaa
(kanalintusaalistutkimus)
Taivalkosken riistanhoitoyhdistys toimii Oulun riistanhoitopiirin
koillisosan vaara-alueella, jossa valtionmaiden osuus maapinta-alasta on suuri
.(67 %). Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä v.95 oli 1649,
joista 1258 henkilöä (77 %) on kirjoilla Taivalkosken kunnassa kuuluen
ML:n 8 §:n piiriin. Pienriistan ja erityisesti kanalintujen pyynti on
paikkakunnalla erittäin suosittua. Paikkakunnan miespuolisesta väestöstä
liki puolet harrastaa metsästystä.
Tutkimuksessa kysyttiin mm. suhtautumista asetettuun kiintiöön ja
sen suuruuteen, miten kanalintujen metsästyaika tulisi järjestää,
minkälainen oli kuluneen syksyn kanalintukanta ja miten vastaaja oli metsästänyt
ja saanut saalista sekä miten hän suhtautuu ulkopaikkakuntalaisten
metsästykseen. Kysymyssarja ohessa liitteenä.
Kyselyyn osallistuneet
Kysely tehtiin otantatutkimuksena joka kolmannelle Taivalkoskella
kirjoilla olleelle rhy:n jäsenelle. Kyselyyn osallistuneiden ikäjakauma
vastasi hyvin koko yhdistyksen jäsenistön ikärakennetta. Jopa
kaksi kolmasosaa palautti kyselylomakkeen. Nuoret alle 20 v. vastasivat hieman
muita aktiivisemmin. Kaikki palautetut lomakkeet oli täytetty
asianmukaisesti, osassa oli myös kommentoitu perusteellisemmin joitakin
kohtia.Vastausprosentti (66) on tuloksien luotettavuuden kannalta hyvä.
Suhtautuminen kiintiöön
Valtaosa vastanneista eli 86 % hyväksyi rhy:n johtokunnan esittämän
ja yleisen kokouksen hyväksymän kanalintukiintiön. Vastustusta
oli lähinnä ryhmässä, joka ei noudattanut metsästyksessään
kiintiörajoitusta. Suosituskiintiön suuruus oli enintään 6
kanalintua, joista enintään 2 metsolintua. Kaksi kolmesta piti kiintiön
suuruutta oikeana ja neljäsosa pienenä. Viimemainittuun vaikutti
varmastikin suhteellisen hyvä kanalintukanta.
Viidestä vaihtoehtoisesta kanalintujen metsästysmallista
ylivoimaisesti suosituin oli pitkä metsästysaika ja rajoitettu kiintiö,
jota haluaisi 67 % vastanneista. Toisena oli lähinnä tämän
hetkistä tilannetta vastaava lyhyt metsästysaika ja rajoitettu kiintiö
17 %:n kannatuksella. Kiintiöimätön pitkä tai lyhyt metsästysaika
saivat molemmat vain n. 7 %:n kannatuksen. Täysrauhoitusta kanalintumetsästykseen
esitti vain 3% vastanneista. Tämä osoittaa, että metsästäjä
hyväksyy kiintiöinnin, mutta toivoo mahdollisuutta erästää
luonnonhelmassa koko syksyn ajan.
Kanalintukannat ja metsästys
Kuluneen syksyn kanalintukanta oli joka toisen vastaajan mielestä
normaalia parempi. Vain 11 % piti kantaa huonompana ja 40 % tavanomaisena.
Tilastojen (RKTL ym.) mukaan kanalintukanta oli edeltäviä vuosia selvästi
parempi. Kantojen nousu vuodesta -94 vuoteen -95 oli suuruusluokkaa 20 %. Tämä
näkyi myös saalismäärissä.
Kanalintujen metsästys oli Taivalkoskella erittäin aktiivista.
Aktiivisuuteen vaikutti mm. suuri työttömyysaste. Metsästyskauden
(10.9.-31.10.) pituus oli 52 päivää. Kyselyyn vastanneet metsästivät
kauden aikana kanalintuja keskimäärin 7 päivänä. Kolme
nuorinta ikäluokkaa kävi metsässä keskimäärin 10 päivänä
kauden aikana, kun taas vanhimmat ikäryhmät metsästivät vain
keskimäärin 4 päivänä. Vähintään 20 päivänä
kauden aikana kävi maastossa joka kymmenes metsästäjä.
Vastanneista 14 % ei käynyt lintumetsällä syksyn aikana lainkaan.
Kanalintusaalis
Kanalintusaaliskysely oli kaksitahoinen. Kysyttiin toisaalta saalismääriä
valtion mailta ja toisaalta yksityismailta metson, teeren, pyyn ja riekon
osalta. Lajikohtainen saalisjakauma oli seuraava:
Kokonaiskanalintusaalis (1202 kpl) jakautui täsmälleen
valtion- ja yksityismaiden pinta-alojen suhteessa ( 804/398 kpl ). Valtion
maiden osuus Taivalkoskella on 2/3 osaa kokonaispinta-alasta. Kyselyyn
osallistuneiden määrä suhteutettuna koko yhdistyksen jäsenmäärään
tietäisi noin 4530 kanalinnun vuosisaalismäärää, josta
3020 kpl pyydettäisiin valtion mailta. Tähän lisättynä
Metsähallituksen lupamyynti olisi Taivalkoskelta v.95 pyydetty yhteensä
n. 6120 kanalintua eli 2,5 kanalintua/km2.
Vastaajat antoivat tietoja myös edellisen vuoden -94
kanalintusaaliista. Kyselyn mukaan yhteismäärä oli 1085 kpl, joka
suhteutettuna koko yhdistystä (Metsähallituksen lupamyynti
mukaanlukien) käsittäväksi tietäisi noin 5480 kanalinnun
kokonaissaalismäärää v.-94. Riistanhoitoyhdistyksen
toimintailmoituksen mukaan kokonaissaalis v.-94 oli 2241 kanalintua eli 41 % nyt
kyselyn mukaan lasketusta kokonaissaalismäärästä.
Perinteinen metsästysseurojen tekemä salistilastojen keräys antaa
siten yli puolta pienemmän tuloksen kuin luotettavampi kyselytutkimus.
Ohessa kaavio, jossa näkyy Taivalkosken rhy:n keräämä
saalistilasto metson ja teeren osalta v.80 - 94. Merkillepantavaa on, että
80-luvun alkuvuosista kannat ovat moninkertaistuneet.
Metsähallituksen lupamyyntitilastojen mukaan vierasmetsästäjät
saalistivat Taivalkoskella edellisvuonna (-94) 889 kanalintua ja kuluneena
syksynä 1087 kanalintua. Saalismäärän nousu v.94-95 oli 22
%, joka vastaa yleistä lintukannannousua. Kaikenkaikkiaan huomioiden myös
saalisilmoituksensa palauttamatta jättäneet (48 % jätti
palauttamatta 7.12. mennessä) ampuivat vierasmetsästäjät
v.94 noin 1390 kanalintua ja kuluneena syksynä noin 1590 kanalintua.
Vierasmetsästäjät ampuivat suhteellisesti jonkinverran vähemmän
metsolintuja ja enemmän riekkoja kuin paikalliset metsästäjät.
Tutkimuksen mukaan "vapaan oikeuden metsästyspaine" kasvoi
vuodesta -94 vuoteen -95 11 %. RKTL:n ym. tilastojen mukaan kanalintukantojen
vahvistuminen oli luokkaa 20%, samoin vierasmetsästäjien saalismäärä
kasvoi 22 %, joten kiintiön asettaminen on johtanut selvästi
maltillisempaan metsästykseen. Voidaankin todeta, että kiintiön
asettaminen pudotti metsästyspainetta usean sadan kanalinnun verran.
Saalismäärä/henkilö oli suurinta nuorimmissa ikäluokissa
ja laski selvästi mentäessä eläkeikäisryhmään,
jolle saalis sinänsä ei ole niin tärkeää.
Metsästäjäkohtaisesti saalis jakautui vaihtelevasti: - pieni
vähemmistö (3 %) ampui riistaa kohtuuttoman paljon eli kiintiö
ylitettiin moninkertaisesti - joka viides metästäjä ylitti
suosituskiintiön (enintään 6 lintua) - joka toinen metsästäjä
pysytteli kiintiön rajoissa - joka kolmas kyselyyn vastanneista ei metsästänyt/saanut
saalista lainkaan Keskimääräissaalis kauden ajalta oli 4,4
lintua per metsästäjä. Nuoret ikäluokat ampuivat yhteensä
8 lintua/metsästäjä (keskimäärin 1,5 lintua/päivä)
ja vanhimmat ikäluokat vain alle 3 lintua/metsästäjä (
keskimäärin 0,8 lintua/pv).
Pieni osa metsästäjistä ei piitannut yhteisesti
sovituista kiintiöistä ja miksi?
- kiintiö oli voimassa ensimmäistä kertaa
- kiintiö
oli suositusluontoinen
- osa luuli, että kiintiö koskee vain valtion maita
- välinpitämättömyys
Asetettu kiintiö aiheutti kentällä paljon puhetta ja
vaikutti varmasti jo nyt monen metsästäjän asenteisiin
positiivisella tavalla. Jatkossa olisi tärkeää, että pieni
kiintiöistä piittaamaton porukka (3%) saadaan samaan ruotuun muiden
kanssa.
Ilahduttavaa oli, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta metsiemme
uljaimman kanalinnun -metson- kiintiöstä (enintään 2
metsolintua per metsästäjä) oli pidetty kiinni. Ylitykset
tapahtuivat muiden lajien osalta.
Miten kanalintuja metsästetään
Kyselyssä tutkittiin myös, miten kukin metsästää
kanalintuja. Vaihtoehtoja olivat: - lentoonammunta, latvalinnustus,
pystykorva-koiralla ja/tai kanakoiralla Tulosten jakauma oli seuraava
(painotettu keskiarvo):
Kuten olettaa saattoi on lentoonammunta yleisin kanalintujen metsästysmuoto
latvalinnustuksen seuratessa hyvänä kakkosena. Koillismaa on
pystykorvametsästyksen perinteistä aluetta ja se näkyy ko. metsästystavan
suosiossa, kun taas kanakoirametsästys on täällä vieraanpaa.
Suurimmat kiintiöylitykset tapahtuivat lentoonammunta ja
latvalinnustusryhmissä.
Huomionarvoista on, että yksistään pystykorvametsästystä
(7% vastanneista) harrastaneet noudattivat kiintiösuositusta 100 %:sti!
Koiran kouluttaminen ja sen kanssa metsästäminen ei vaadi suuria
saalismääriä.
Suhtautuminen ulkopaikkakuntalaisten metsästykseen
Ulkopaikkakuntalaisten saalismäärät Pohjois-Suomen
valtion mailla ovat metsähallituksen ilmoituksen mukaan vain 5 % alueen
kokonaissaaliista. Taivalkosken rhy:n tekemän laskelman mukaan oli
ulkopaikkakuntalaisten osuus kanalintusaaliista Taivalkoskella viime vuonna
(-94) liki 50 %. Vaikka otetaan huomioon rhy:n seurojen saalisilmoitusten
virheet, on ulkopaikkakuntalaisten osuus 34 % kokonaissaalismääristä.
Kyselyn mukaan taivalkoskiset suhtautuvat yllättävän myötämielisesti
"turistimetsästäjiin" lukuunottamatta niitä (3%) metsästäjiä,
jotka itse ampuivat lintuja kiintiön moninkertaisesti ylittäen.
Yleisesti ulkopaikkakuntalaisten sallittaisiin pyytää
kanalintusaaliista keskimäärin 18 %, em. vähemmistön mielestä
kuitenkin vain alle 9 %. Vaihtelua vastaajien kesken oli 0 - 50 %:n välillä.
Voitaneen kuitenkin todeta, että taivalkoskelaiset ovat luovuttaneet
huomattavan osuuden alueensa kanalintutuotosta ulkopaikkakuntalaisille ilman
suurempia hälinöitä.